Simpsonit-maratonini, Karin-arvostelu ja lyhytelokuvani

Päivää, ja ensi alkuun älkää huoliko. Minulta tulee hiihtoloman kunniaksi postaus. En paljasta vielä paljoa, mutta nyt päätin tehdä tämmöisen toisen postauksen, jotta saisitte jotakin lukemista ennen sitä toista. Koska se on meinaan ISO. En myöskään halunnut tunkea kaikkea samaan postaukseen. Tässä siis tämmöinen vähän lyhempi postaus. Nauttikaa!

Simpsonit-maratonini

Jep, minulla oli tällainen maratoni kaksi päivää ennen tätä postausta. Tavoitteenani oli katsoa koko Simposoneiden neljäs tuotantokausi. Miksi neljäs? Tällä kaudella on joitain lempijaksojani ja olen kuullut paljon hyvää tästä kaudesta. Taso olikin harvinaisen korkea. Vain kaksi jaksoa sai alle neljän tähden arvosanan. Tässä lista jaksoista ja henkilökohtaiset arvosanani.

1. Kymmenen plus (Kamp Krusty)  ***** (parhautta)
2. Primadonna (A Streetcar Named Marge) ****½
3. Kerettiläinen keskuudessamme (Homer the Heretic) ***** (parhautta)
4. Kauneuskilpailut (Lisa the Beauty Queen) ***** (parhautta)
5. Kauhuja kerrassaan (Treehouse of Horror III) ****½
6. Rangaistus (Itchy & Scratchy: The Movie) ****
7. Susi ihmiselle susi (Marge Gets a Job) ***½ (kauden heikoimpia)
8. Syömäkone (The New Kid on the Block) ****½
9. Ystävä hädässä (Mr. Plow) ****½
10. Lisan ensimmäinen sana (Lisa’s First Word) ****½
11. Pumppu pettää (Homer’s Triple Bypass) ****½
12. Joko säteilee (Marge vs. the Monorail) ***** (parhautta)
13. Selman valinta (Selma’s Choice) ***** (parhautta)
14. Isoveli (Brother From the Same Planet) ***½ (kauden heikoimpia)
15. Rakastan Lisaa (I Love Lisa) ****½
16. Oluetta, ole oluetta (Duffless) ***** (parhautta)
17. Lisan hammastuet (Last Exit to Springfield) ***** (parhautta)
18. Silliä ja kuravettä (So It's Come to This: A Simpsons Clip Show) *** (kauden heikoin)
19.. Palkitut (The Front) ****
20. Pieksäjäispäivä (Whacking Day) ****
21. Telkien takana (Marge in Chains)
22. Gabbo vai Krusty (Krusty Gets Kancelled)

Tuossa siis mielipiteeni. Kuten sanoin, neljäs kausi on yksi Simpsoneiden parhaista kausista ellei paras. Parhautta edustavat siis Kamp Krusty, Kerettiläinen keskuudessamme, Kauneuskilpailut, Monorail, Selman Valinta, Duffless ja Lisan Hammastuet. Nmä jaksot ovat vain silkkaa parhautta ja täydellisyyttä. Eikä ainoastaan vitsien takia, näissä jaksoissa on fantastinen tarina, loistava käsikirjoitus ja myös todella hyvät hahmot, jotka kehittyvät paljon. Vaikka joistain näistä pidän melkeinpä vitsien takia, kuten tästä klassisesta vitsistä kauneuskilpailujaksossa.

Tuolle nauran itseni aina kipeäksi. Loppujen lopuksi tämä maraton oli hyvin menestykäs ja muistutti minua siitä ajasta kun Simpsonit olivat kerrassaan loistavia. Itseäni harmittaa ettei ensimmäiset jaksot katsomani jaksot olleet tältä tuotantokaudelta. Tälle maratonille annan loppujen lopuksi arvosanan 10/10.




Arvostelu - Karin 1

HUOM: Suurin osa lukijoistani on aikuisia joita ei varmaan kiinnosta manga. Voitte skipata tämän kohdan mutta lukekaa kuitenkin loppu koska minulla on tärkeää asiaa.

Alussa Karin saattaa vaikuttaa siltä tavanomaiselta, synkeältä, pikkutuhmalta ja ylisentimentaaliselta vampyyriromanssilta (kröh, twilight, kröh), jos kertoja on unohtanut osan tarinasta. Oikeasti Karin luo uudenlaisen, freesin twistin vampyyrisarjoihin.

Karin kertoo samannimisestä lukiolaistytöstä, joka pyörtyilee usein ja on ujo. Kyseinen asia johtuu hänen vampyyriudestaan. Mutta hän ei ole tavallinen vampyyri; häntä voisi sanoa käänteisvampyyriksi. Hän pystyy olemaan päivänvalossa ja veren imemisen sijaan hän vuotaa sitä. Kun uusi oppilas tulee Karinin luokalle, hän rupeaa saamaan näitä ''kohtauksia'' enemmän ja enemmän.

Vaikka Karin ei olekaan täydellinen manga (suoraan sanottuna, se on vähän kehno), sen tarina on kiinnostava ja omaperäinen. Käänteisvampyyri? Olen  uusi manganlukija, mutta en varmasti törmää yhtä alkuperäiseen konseptiin pitkään aikaan. Idea on hyvä, mutta toteutus ei niinkään. Tarina on hieman sekava ja hieman ns. ''pervo''. Karinissa on joitain aika härskejä vitsejä, itselleni tuli ainakin hieman kiusallinen olo kun luin tätä.

Tyyli ja kuvitus on taasen hieman ristiriitainen asia: ainakin yhdessä kohtauksessa oli ylilyödyn määrän verran verta, mille ainakin itse nauroin ja ajattelin jo splatteria. Mutta, toisaalta kuvitus on kovin stereotyyppinen ja vähän ''nähty''. Myös hahmojen, erityisesti Karinin kuvitus on hyvin karikatyyrimainen, eikä niinkään hyvällä tavalla.

Loppujen lopuksi Karin ei ole kovin kummoinen manga, vaikka sillä onkin alkuperäinen idea, ja hieman jo splatteria lähentelevä tyyli.




Pahoitteluni postauksen lyhyydestä, Maanantaina saatte hiihtoloman MEGApostauksen, tämä on niin sanotusti ''välipalapostaus''. Arvatkaapa muuten mitä? Minä olen tehnyt lyhytelokuvan isäni kanssa! Kyseisen pätkän nimi on O-tonttu. Laitan O-tontun tähän postaukseen, jotta saatte nähdä sen. Sanokaa vaikka kommenteissa mitä piditte? Palan halusta tietää mielipiteitänne.

Arvostelu - Elämäni Seinäruusuna

Elämäni Seinäruusuna saa itseltäni peukut ylöspäin fantastisilla hahmoillaan,
loistavalla käsikirjoituksella ja kyyneleen ja naurun loistavalla
tasapainolla.

Elämäni Seinäruusuna, perustuen kirjaan, jonka ohjaaja on itse kirjoittanut, kertoo Charliesta
(Logan Lerman), joka muuttaa uuteen kaupunkiin. Suht masentunut Charle joutuu ensin ihmisten kamppaamaksi, mutta pian hän tapaa jalkapallopelissä Samin (todella hyvä Emma Watson) ja Patrickin (myös tosi hyvä Ezra Miller), joiden kanssa hänestä tulee erottamattomat. Haluatteko kuulla parhaimman osan? Siinä ei olla ylä-asteella, ja se pystyy tekemään surulliset kohtaukset hyvin!

Elämäni Seinäruusuna onnistuu teinielokuvana fantastisesti. Hahmot (niistä lisää myöhemmin) ovat värikkäitä, käsikirjoituksen bensa pitää elokuvan pystyssä koko katsomisajan, ja näyttelijät on kerrassaan loistavia. Hahmojen menneisyys on kiinnostava, ja heille on tapahtunut huonoja asioita. Elokuva myös painottelee hyvin huumoria ja surullisia kohtauksia.

Mutta ne on tosiaan hahmot, jotka tästä elokuvasta tekee niin hyvän. He ovat vain niiin mukavia. He ovat pidettäviä, hauskoja, ystävällisiä ja muutenkin ihan täydellisiä. Itse olen hieman kateellinen Charlielle, kun hänellä on niin kivoja kavereita. Heihin sisältyy esimerkiksi: Alice, farkkuja nyysivä vampyyri-fani, Mary Elizabeth, buddhalainen punkkari ja aikaisemmin mainitut Sam ja Patrick. Näyttelijät tekevät hyvää työtä ja heidän roolihahmonsa ovat hauskoja.

Elokuva ei ole silti myöskään pelkkää nyyh nyyhiä ja vali valia. Elämäni Seinäruusuna sisältää paljon huumoria, kuten kohtaus missä Charlie vahingossa syö marihuanaleivoksen.

Elokuvan näyttelijät tekevät hyvää työtä. Yllätyksinä paistaa Paul Rudd äidinkielen opettajana, ja kaikki muutkin. Tekeepä Joan Rivers myös pienen roolin sairaanhoitajana, joka utelee Charlielta asioita. Emma Watson ja Ezra Miller tekee FANTASTISTA työtä! Logan Lerman artikuloi hyvin ja sekoittaa onnistuneesti sinisilmäisyyttä ja itsevarmuutta rooliinsa.

Elämäni Seinäruusuna onnistuu hyvin elokuvana, mutta vielä paremmin teinielokuvana, se onnistuu yllättämään katsojan ja onnistuu samaten.

****

PS: Sori, jos kuulostan oudolta ja toistavalta tässä postauksessa. Kirjoitin tätä noin viikko sitten, ja olin juuri nähnyt painajaista, missä atomihai hyökkäsi kouluuni, ja Venäjä aloitti ydinsodan. Jatkoin myöhemmin, enkä jaksanut enää kirjoittaa uutta tekstiä, koska en muistanut enää paljon elokuvasta.

Arvostelu - Bernie

Matthew McConaughey on taasen elokuvan ns. ''pääpahis'',
miehinen macho-junttikyttä, jota minä ainakin rakastin
inhota.

Bernie kertoo tositapahtumiin perustuvan tarinan pienen texasilaisen tuppukylän hautausurakoitsijasta, josta kaikki pitävät. Bernie on kaikkien kaveri, lohduttaa leskiä, laulaa kuorossa ja niin edelleen.... No, Bernie tutustuu Marjorie Nugentiin (Shirley MacLaine), joka ulkopuolelta saattaa vaikuttaa ihan normaalilta leskeltä, mutta ei olekaan. Nugent on pahansuopa, ilkeä, varsinainen ilkimys. Berniellä on ensin mukava suhde Nugentiin, he käyvät kaikkialla, pitävät hauskaa, mutta Nugent alkaa pikkuhiljaa ärsyttää ja ärsyttää Bernietä enemmän ja enemmän. Loppujen lopuksi Bernie ei kestä enää, ampuu häntä selkään, lukitsee ruumiin pakastimeen ja piilottelee sitä yhdeksän kuukautta. Loppuaika selvitellään murhaa.

Elokuva on tehty hyvin nokkelalla metatekniikalla ja omaperäisesti, se on sekoitus oikeita näyttelijöitä ja oikeiden ihmisten haastatteluja. On hyvin kiinnostavaa nähdä kun joukko texasilaisia punaniskoja kertoo oman mielipiteensä asioista. Vaikka kuinka ärsyttäviä he ovatkaan. Jos ette ole nähneet Bernietä, saatatte ihmetellä ovatko nämä nyt oikeita ihmisiä vai näyttelijöitä, mutta tiedätte sen täältä.

Linklater on luonut kyllä elokuvasta hyvän näyttelijöiden avulla. Jack Black heittäytyy rooliinsa ja loistaa pääosassa Bernienä. Black onnistuu tekemään Berniestä niin mukavan, että häntä käy oikeasti sääliksi ja hänen ongelmissaan on todella mukana. Siis oikeasti: Bernie laulaa kirkkokuorossa, ja vaikka en itse pidäkään virsistä, minun teki mieli laulaa ja tanssia, kun hän lauloi! Ja uskokaa: on hyvin vaikeaa saada minut rallattelemaan. Matthew McConaughey on taasen elokuvan ns. ''pääpahis'', miehinen macho-junttikyttä, jota minä ainakin rakastin inhota. Sitten on vielä itse Nugent, jota tulkitsee myös oivasti Shirley McLaine. Hän onnistuu tekemään Marjorie Nugentista oikein vastenmielisen, tietysti hyvällä tavalla. Elokuva rakentuu paljon näiden kolmen päätähden varaan. Koska, no, näiden näyttelijöiden lisäksi elokuvassa on lähinnä sukulaisia, joiden tarkoitus on lähinnä pitää suutaan auki ja huutaa ihmisille.

Yksi syy miksi pidän tästä elokuvasta on se, että sen genre on lempparini. Musta komedia jossa on ripaus draamaa. Ja kyllä, aavistitte varmaan alusta asti, tämähän kertoo murhasta eli tämä voi olla ainoastaan musta komedia. Otetaan vaikka alku: Bernie esittelee yliopistoluokalle miten ruumis meikataan. Hän kertoo, että poskipunaa ei voi laittaa liikaa, ruumista täytyy muunnella ja laittaa pikaliimaa. Tai vaikka kun Bernie ja kylän koulu tekevät esityksen, missä kolme koululaista on muka kuollut autokolarissa ja Bernie tulee viemään heidät pois ambulanssin kanssa. Kun hän kuljettaa yhtä oppilasta paareilla, hän naurahtaa ja Bernie toteaa "ruumit ei naura". Siis oikeasti!

Tämän mustemmaksi ei voi huumori mennä! Mutta sen takia rakastan tätä elokuvaa.

Bernie saa Linklaterin ohjauksella, luovalla metatekniikalla, nokkelalla ja hauskalla tarinalla, hyvillä näyttelijöillä ja herkullisen mustalla huumorilla kaiken nappiin.


****½

Arvostelu - Fantastic Four

Arvostelu - Fantastic Four

Elokuvan yllätyksiin kuuluu Jamie Bellin laittaminen Möykyn rooliin.

Fantastic Four on saanut omasta mielestäni yllättävän paljon kritiikkiä sekä katsojilta ja kriitikoilta. Ja vielä päälle tuottanut huonosti lippuluukuilla. Imdb:ssä komeilee keskiarvosanana 3,9 ja Rotten Tomatoessa prosenttina on 9. No,täytyy myöntää että allekirjoittanutkin lähti tätä katsomaan viiden  minuutin mielijohteesta ja tylsyydestä. Loppujen lopuksi meikäläinen yllättyi positiivisesti.

Elokuva alkaa Reed Richardsin (Miles Teller) nuoruudesta ja telesiirinlaitteen keksimiseen jonka ympärillä leffa loppujen lopuksi koko ajansa pyörii. Kun Richards tapaa Ben Grimmin (yllättävä valinta rooliin, Jamie Bell) he alkavat kehittää tätä keksintöä. Joitakin vuosia myöhemmin he esittelevät sen koulun tiedemessuilla. He saavat Franklin Stormin (Reg.E.Cathey) ja hänen tyttärensä Susanin (yllätyksetön Kate Mara) huomion. Ja siitä voikin puoliksi draama,  puoliksi supersankarileffa alkaa!

Näyttelijät tämän elokuvan sitten pelastavatkin inhon ja paperilautasilta syömisen suosta. Miles Teller, Jamie Bell ja Michael B. Jordan ovat loistavia rooleissaan kolmasosana Ihmenelosia. Kate Mara jää vähän äijien varjoon mutta kyllä hänkin ihan hyvin suoriutuu. Ja kaikki herkkänahkaiset ja ne jotka tunsivat pienen kivun ja kihelmöinnin tuolinsa päällä ei, en ollut loukkaava Kate Maraa kohtaan. Aikaisemmin minulle tuntematon Reg E.Cathey myös on loistava Susan ja Johnny Stormin isänä. Muista ei minulla sitten ollutkaan sanottavaa. Eikun, ei sittenkään.

Tiesittekö että: 1. Tämä elokuva kävi läpi rankan tien läpi kun sitä tehtiin. 2. Kaikki hyvin pienissä rooleissa olevat on vain näytelleet nykyajan 7/10 luokan toiminta-draama-seikkailu-elokuvissa. 3. Pidin tästä elokuvasta vaikka sen asiat ovat kuin reseptistä miten huono elokuva tehdään. 4. Se on aiheuttanut kiistanalaisuutta vain ja ainoastaan sen ohjaajan valituksen takia. 5. Imdb:n keskustelupalstalla puhutaan  tästä elokuvasta vain ja ainoastaan kuin: ihmetellä valintaa tehdä Johnny Stormista tummaihoinen,ihmetellä elokuvan keskiarvosanaa ja kyselyä tapetaanko tässä ihmisiä, koska lapseni haluaa nähdä tämän.

Niin kuin olen jo monia kertoja näin sanonut (anteeksi,jos toistan itseäni) tämä elokuva ei oikeasti ollut ollenkaan hullumpi. Ainoat jutut jotka vähän mättää on juonen mieto heikkous ja myös hieman kököt CGI-tehosteet. Aikaisemmin mainitsemani näyttelijät myös tekevät hyvää työtä ja erityisesti joukosta loistaa Miles Teller neuroottisen Richardsin roolissa.

***½

Jussi-ehdokkuudet 2016 ja omat veikkaukseni

Olen hyvin iloinen, yksi viime vuoden hauskimmista elokuvista,
Häiriötekijä sai 9 ehdokkuutta!
'' Step right up people! '' Listen opinions of the Jussis! '' Täällä kuulitte sen ensin! (Ellei Cinema Lozenge päihitä) Vilkaistaanpas mitä oikein saatiin...


Paras Elokuva
Armi Elää!
Häiriötekijä
Toiset Tytöt
Big Game

Harvinaisesti olen näänyt lähes kaikki Parhaan Elokuvan ehdokkaat. Viime vuonna en ollut nähnyt mitään. Omia veikkauksia on vaikea todeta... Miekkailijasta pidin, Häiriötekijästä pidin, Armi Elää, pidin. Mutta jos tähtien mukaan mennään järjestys olisi seuraavanlainen:

1. Armi Elää! *****
2.Häiriötekijä ****½
3. Miekkailija ****
3. Big Game ****

Kaikista eniten kyllä toivon, että Häiriötekijä voittaa. Rakastan Häiriötekijää yli kaiken! Juuri minunkaltaistani huumoria! Oen suositellut kaikille tutuilleni sitä! Armi Elää! oli myös todella hyvä. Jännä juttu, sekä Armissa, että Miekkailijassa sali oli täynnä vanhoja ihmisiä. Häiriötekijä on kyllä jotain mitä Suomen Elokuvateollisuus ei ole koskaan nähnyt. Big Game taas oli virkistävää riskintähörhöilyä Helanderilta. Elokuva toimi ystävääni ja minuun loistavasti popcorn-viihteenä, mutta en kyllä odottanut sen saavan Jussi-ehdokkuuksia. Ehkä teknisellä puolella, mutta en kyllä näissä. Tässä lopulliset veikkaukseni:

1. Häiriötekijä
2. Armi Elää!
3.Miekkailija
4. Big Game

Ohjaus

Jörn Donner - Armi Elää!
Aleksi Salmenperä - Häiriötekijä
Jalmari Helander - Big Game

Samat elokuvat jatkaa matkaa. Tässä veikkaukseni:

1. Donner
2. Salmenperä
3. Helander

Vaikka olenkin lähinnä hehkuttanut Häiriötekijää yli kaiken, nyt veikkaan Jörnin saavan pystin. Armin ohjaus oli todella hyvä. Salmenperän pelasi myös hyvin, antoi HT:lle puhtia. Tässä kategoriassa kaikki on mielestäni melkein yhtä hyviä. En nimittäin tiedä mitään ohjauksesta. :D

Miespääosa

Tommi Korpela - Häiriötekijä

Märt Avandi - Miekkailija

Jussi Vatanen - Napapiirin Sankarit 2

Moni tämän on sanonut, niin sanon minäkin. Tommi Korpela varasti shown HT:ssä. Hän on siis ykkösvalintani tähänkin kategoriaan. Märt Avandi oli kyllä todella hyvä Miekkailijassa, ja kannatteli tarinaa hyvin. Hän pystyi sekottamaan täydellisesti koiranpentusilmiä ja ikävää menneisyyttä rooliinsa. Valintani:

1. Korpela

2. Avandi

Naissivuosa

Pirjo Lonka - Häiriötekijä
Mari Rantasila - Henkesi Edestä
Anna-Leena Sipilä - Viikossa Aikuiseksi

En ole nähnyt muita kuin Häiriötekijän, eli Pirjo Lonka.


Miessivuosa

Kari Ketonen - Napapiirin Sankarit 2
Eero Ritala - Häiriötekijä
PP Petelius - Kätilö

En ole nähnyt muita kuin Häiriötekijän, eli Eero Ritala. Pidin kyllä Kari Ketosen roolista ensimmäisissä Napapiirin Sankareiisa, mutta trailerissa hänellä oli takki, joka henki liikaa kasaria, Ugh.

Käsikirjoitus

Karoliina Lindgren - Armi Elää!
Teemu Nikki, Jani Pösö - Lovemilla
Ville Suhonen - Ompelijatar

En ole nähnyt muita, vaikka lovemilla kiinnostaisi ja Ompelijatarta ei esitetty oikein missään.
Armi Elää! siis on veikkaukseni.



Kuvaus

Tuomo Hutri F.S.C - Miekkailija
Mika Orasmaa F.S.C - Big Game
Rauno Ronkainen F.S.C - Kätilö

Miekkailija ja Big Game saa tällä kertaa tasapelin. Big Game:ssa on loistavia toimintakohtauksia, ja hienoja kaukaa otettuja otoksia, kun taas Miekkailijassa on hienoja miekkailukohtauksia. Tämä on siis tasapeli, Miekkailijan ja Big Gamen välillä.

1. Big Game 
1. Miekkailija


Musiikki

Stephen McKeon - Henkesi Edestä
Pan Sonic - Atomin Paluu

Big Game - Juri Seppä ja Miska Seppä

Olen nähnyt vain Big Gamen, eli se.

Äänisuunittelu

Timo Anttila ja Tuomas Seppänen - Big Game

Kirka Sainio, Samu Heikkilä -  Häiriötekijä

Pietari Koskinen - Ompelijatar

En tiedä paljoa tästä kategoriasta, Häiriötekijä kai.

1. Häiriötekijä
2.Big Game

Leikkaus

Samu Heikkilä - Häiriötekijä

Samu Heikkilä - Toiset tytöt

Tuuli Keittinen - Ompelijatar

Olen vain nähnyt Häiriötekijän, eli se. Häiriötekijällä on oikeasti todella hyvä leikkaus, ei ihme että Samu Heikkilällä on kaksi ehdokkuutta samassa kategoriassa.

Lavastus

Christian Eisele - Big Game

Otso Linnanlaakso - Armi Elää!

Markku Pätilä - Häiriötekijä

Voiton vie tällä kertaa Armi Elää! Elokuvassa on todella värikylläiset ja mukavan näköiset lavasteet. 

1. Armi Elää!

2. Häiriötekijä

3. Big Game

Muista en oikein tiedä, eli tämä oli tässä. Jos olette nähneet jo ehdokkuudet, voitte kertoa omia mielipiteitänne kommenteissa. Anteeksi jos tämä vaikutti laahavalta, ja liian pitkältä. :)

PS: Blogi on ollut pystyssä 2 kuukautta! Kiitos teille!

Arvostelu - Kissojen Valtakunta

Arvostelu - Kissojen Valtakunta

Elokuvan Muta on yksi hauskimmista asioista,
mitä olen koskaan nähnyt animen historiassa
kyynisellä ja sarkastisella huumorillaan.

Studio Ghibli yleensä käyttää hieman synkempiä teemoja elokuvaa tai yleensä yrittää katsojan tipauttamaan pari kyyneltä. Minusta tuntuu, että tämä elokuva on poikkeus.

Koulutyttö Haru pelastaa kissan jäämästä kuorma-auton alle. Yllättäen kissa kiittää häntä. Seuraavana yönä outo kulkue kissoja tulee kiittämään Harua, ja kutsuu hänet Kissojen Valtakuntaan. Seuraavana päivänä kissat aiheuttavat Harun elämässä kaaosta. Monen sattumuksen kautta, Haru päätyy kyseiseen valtakuntaan, Mutan, Paronin ja Toton kanssa.

Yleisesti Studio Ghibli sekoittaa fantasiaa ja realismia elokuvissaan ja pysyttelee jonkin verran maassa. Tässä he hieman höllensivät sääntöjä, ja loivat täysin absurdin maailman, jossa ei ole päätä eikä häntää. Mutta oikeasti, olen iloinen että he tekivät niin. Elokuvassa on heti valtakuntaan päästyä kaikki sekaisin. Haru puetaan mauttomaan hääpukuun, Kissakuningas heittää ihmisiä tornista ja käyttäytyy mikäkin psykopaatti. Elokuva on paljon kevyempi kuin muut Ghiblin animet. Se ei itse asiassa edes tunnu elokuvalta. Se tuntuu pikemminkin kokoelmalta hauskoja vitsejä ja kevyttä toimintaa, höystettynä hyvillä sivuhahmoilla.

Suomalainen dubbi Valtakunnassa toimii hyvin. Annituuli Kasurinen sekoittaa mukavasti itsevarmuutta ja japanilaista koulutyttö-naivismia rooliin. Pertti Koivula on myös vatsaavääntävän hauska Kissakuninkaana, joka virnistelee oudosti ja hädin tuskin edes yrittää puhua vuorosanojaan, mumisten ja äristen ne, paisti kun hän huutaa. Tarmo Ruubel ja Henna Hyttinen tuovat myös mukavaa kevyyden tunnetta Paronin ja Yukin rooliin. Myös sivuhahmojen ääninäyttelijät kuten Monnina tunnetun Pekka Autiovuori kuninkaan neuvonanatajana tai Ari-Matti Hedman, jonka Naturo kuulostaa Pikkuoravalta heliumhöyryissä.

 Elokuvaa on hieman parjattu siitä, ettei Ghibli panostanut niin pajon animaatioon kuin tässä. Itse kyllä pidin elokuvan hieman pelkistetystä ja tavanomaisemmasta tyylistä, joka on mukava silmälle.

Kissojen Valtakunta on yksi niistä niin sanotuista ''välipalaelokuvista'', jonka voi katsoa kun haluaa tappaa vähän aikaa tai vain vääntää aivot nollavaihteelle hetkeksi, vaikka rasittavan ja stressaavan päivän päätteeksi, tai jos haluaa vain yksinkertaisesti nauraa. Suosittelen myös perheen pienimmille, elokuvassa on hädin tuskin mitään edes vähänkään kulmakarvaa nostattavaa. Suosittelen lämpimästi! 

****

Arvostelu - Tenavat-elokuva

VAROITUS: KYSEINEN ARVOSTELU SISÄLTÄÄ MUUTAMAN SPOILERIN LOPUSTA, MUTTA ET AIKA VARMAAN MENE KATSOMAAAN TÄTÄ ELOKUVAA...

Kyllä, kuulitte oikein. Kävin katsomassa Tenavat-elokuvan. Ja YKSIN. Mutta oikeasti, mielipiteeni oli ristiriitaiset kun lähdin kävelemään Promenadia kohti. Äitini ja HS sanoivat, että se on huono, kun taas Imdb, Rotten Tomatoes ja AniMat (tässä hänen arvostelunsa: https://www.youtube.com/watch?v=Glwt5GDS4bU sanoivat sen olevan hyvä. 
Ja mielipiteeni oli sekoitus kumpaakin.


Elokuvan juoni ei oikein tunnu olevan paikallaan elokuvassa, ja jos se on paikalla, 
se tuntuu hyvin ohuelta. Jaska Jokunen menee tehtävälle hyödyntäen Ressua, Self Help -kirjaa ja 
terapeuttisia avustuksia saadakseen Pienen Punatukkaisen Tytön huomion. Ja välissä nähdään
Ressun seikkailuja naismaailmassa yrittäen samalla päihittää Punainen Paroni. Ja välissä on ne 
rasittavat pop-laulut. 

Mielipiteeni Tenavat - elokuvasta on aika solmussa ja ristiriidassa kuin nukkemestarin narut. 
Elokuvalla on hetkensä, esimerkiksi yhdessä kohtauksessa Jaska lukee 1500-sivuisen Sodan ja
Rauhan yhden viikonlopun aikana, mikä oli mielestäni sekä nokkelaa, että huvittavaa ja välillä 
huomasin itsekin nauravani normaaleille liukastumisille ja kaatumisille niin kuin yleensä teen. 
Mutta silti se ei aivan paikkaa elokuvan virheitä, joihin lukeutuu kliseet, liiat henkilöhahmot, joilla ei 
ole paljon hyötyä ja.. ja. SUURIN ERHE ELOKUVASSA, JOTA ON VAIKEA SELITTÄÄ! AAR
GHHH!!!! Kyseinen erhe on siis Jaska Jokusen tuurin esittäminen. Kaikki Tenavat-sarjakuvan fanit (minä mukaanlukien), aika varmaan odottivat jotain uutta tai isoa yllätystä. Ja melkein, niin melkein se tapahtuu. Jaska Jokunen melkein onnistuu! Kunnolla! Mutta kyllähän hän lopussa onnistuu (siihen mennään myöhemmin), mutta elokuva melkein antaa Jaskan onnistua, mutta vetää maton jalkojen alta viime hetkellä. Itseäni ainakin ärsytti aivan järkyttävästi. Juonikin hieman muutenkin 

kompastelee ja ei oikein tähtää mihinkään. Ressun lentokohtaukset on myös aika turhia ja sillä 
vain yritetään täyttää hetkiä. Vaikka Ressun kohtaukset ovatkin kaunista ja hienoa katseltavaa, 
se on tuskallisen tylsää. Huomasin haukottelevani ja nojaavani nyrkkiin kohtausten aikana.

Tai, tämä:

Tai,tämä:

Ah, koskaan ei voi olla tarpeeksi tylsyys-meemejä. Ja nyt loppuun. Lopussa JJ ottaa Epulta (joka esiintyi ihan liian vähän) viimeinkin vinkistä vaarin ja päättää mennä Pienen Punatukkaisen Tytön talolle (klisee). Siellä sordiinoäänellä puhuva aikuinen kertoo hänelle, että PPT on lähtenyt kesäleirille (klisee) ja bussi lähtee pian (myöskin klisee). Viime hetkellä Jaska Jokunen ehtii hänen luokseen (klisee) ja kysyy häneltä: -Miksi valitsit minut kirjekaveripariksi koko luokan joukosta?
PPT vastaa: -Koska olet hyväsydäminen, rohkea, hauska, puolustava ja myötätuntoinen.

Animaatiotyyliä täytyy kyllä kiitellä, vaikka pidän enemmänkin alkuperäisten Tenavat-animaatioiden simppelistä tyylistä. Se näyttää erilaiselta, siihen tottuu helposti ja se auttaa elokuvaa eteenpäin. Välillä on myös sarjakuvamaisia visuaalisia tehosteita, mistä tulee mukava olo, niin kuin alkuperäisen sarjakuvan lukemisesta tulee. Tähän loppuun vielä pitää lisätä: Miksi elokuvassa ei tehdä asioita alkuperäisestä sarjiksesta? Jaskan ja Tellun jalkkistemppu tehdään kerran alussa ja Jaskan epäonnistuminen pesäpallossa on vain kerran alussa. Elokuvassa myös kohotetaan Jaskan itsetuntoa, senhän kuuluisi laskea!

Loppujen lopuksi Tenavat-elokuva on ''ihan kiva'' lähinnä lapsia miellyttävä, karkkioksennuksen värinen, kliseinen ja taas keskinkertainen elokuva Blue Sky:lta, vaikka sillä onkin mukavat hetkensä. 

***